Siperian lehtikuusen (Larix sibirica) eroaa ulkomuodoltaan muista kotimaisista puulajeista hyvin helposti. Parhaita tuntomerkkejä ovat neulasmaiset lehdet, jotka muuttuvat syksyllä vihreistä kellertäviksi ja varisevat talveksi maahan. Siperian lehtikuusen eroittaa parhaiten muista lehtikuusista käpyjen erilaisuudesta. Rakenteeseen vaikuttaa hyvin paljon kasvuolosuhteet. Ravinteikkaassa ja valoisassa kasvuympäristössä Siperian lehtikuuset muodostavat järeän suorarunkoisen puuston. Levinneisyys Suomessa rajoittuu yksittäisiin pienialaisiin metsiköihin. Esiintymisalue ylettyy kuitenkin Etelä-Suomesta aina Lapin tuntureille asti. Levinneisyys maapallolla käsittää Koillis-Venäjän ja Läntisen siperian.
Siperian lehtikuusen vaateliaisuus kasvupaikkansa suhteen vaihtelee sen mukaan, mitkä ovat puulajille asetetut vaatimukset. Järeäksi suorarunkoiseksi puustoksi kasvaakseen, se vaatii ravinteikkaan ja valoisan kasvuympäristön. Siperian lehtikuusi menestyy myös karuilla ja vuoristoisissa kasvuolosuhteissa, mutta tällöin sen kasvu on hidasta ja runkomuoto huonolaatuista. Lisääntyminen tapahtuu pääasiassa suvullisesti siemenistä, mutta mereisillä alueilla ilmenee myös runkovesoista tapahtuvaa lisääntymistä. Vuotuiselle kasvurytmille on tyypillistä pitkäjaksoinen kasvuaika, jolloin Siperian lehtikuusen kasvu jakautuu poikkeuksellisesti tasan kevät- ja kesäpuun välillä. Kasvun elinikäinen rytmi jakaantuu kahteen vaiheeseen. Nuoruusvaiheessa vuotuinen kasvu lisääntyy tasaisesti 30 - 40 vuoteen asti, kunnes alkaa tasainen kasvun vähenemisen vaihe. Siperian lehtikuusikon kasvattaminen on katsottu onnistuvan Suomen oloissa parhaiten puhtaina metsiköinä. Perustamistiheys ei saa olla liian tiheä, sillä Siperian lehtikuusi on valopuu.
Siperian lehtikuusen metsänhoidollisena erityispiirteenä voidaan mainita sen kelpoisuus ns. ongelma-alueiden metsittäjänä. Kun lisäksi Siperian lehtikuusen tuhoalttius on hyvin pieni, voisi kuvitella sen suosion olevan suurempi kuin mitä se tällä hetkellä on. Teknisiltä ominaisuuksiltaan puuaine on hyvin raskasta ja lujatekoista. Nämä ominaisuudet ovat seurauksia suuren kesäpuuosuuden määrästä. Siperian lehtikuusen lahonkestävyyttä käytetään hyödyksi monissa erikoistarkoituksissa.
Puuaineen sisältämät suuret hartsi- ja uuteainemäärät aiheuttavat ongelmia teollisuuden käytössä ja siitä johtuen Siperian lehtikuusen metsätaloudellinen käyttö on vielä suhteellisen vähäistä. Sen sijaan muu käyttö on huomattavasti laajempaa. Siperian lehtikuusi puolustaa asemaansa erityisesti puun käytön erikoistarkoituksissa, varsinkin maa- ja vesirakentamisessa. Suomessa Siperian lehtikuusi on vasta luomassa kulttuurisia arvoja, mutta Venäjällä sillä on merkittäviä kulttuurisia perinteitä laivanrakennuksesta.